Sodan tasa-arvoisuus?

Pohdin tässä avoimesti sodan tasa-arvoisuutta ja sen vaikutusta ihmisten yleiseen tasa-arvoon.
On järkyttävää huomata kuinka sotatilanteessa ihmiset jaetaan eriarvoisiin asemiin. Mielestäni jääkärillä pitäisi olla yhtä suuri oikeus käskyttää kersanttia, kuin kersantilla jääkäriä. Sotilaiden arvojärjestys on todellista sortoa. Miten jokin merkki rinnassa tai muutama kuukausi enemmän koulutusta voisi antaa toiselle ihmiselle oikeuden käsitellä toista kuin orjaa? Sotilaallinen arvojako ja toimintamalli on vain isänmaallisuuden ja miehisyyden varjoon kätkettyä epätasa-arvoa. Armeija on aikamme ehkä yksi suurimpia epätasa-arvon vaalijoita.

Eikö sotatilanteessa ihmisen tasa-arvoisuuden huomioon ottaen ole pöyristyttävää tappaa vain sotilaita? Eikö sotilailla ole yhtä lailla perheet? Pitäisikö siviilit jättää ampumatta esimerkiksi vain siitä syystä, ettei heillä ole sotilaallista koulutusta? Tai että heillä ei ole aseita? Tämähän on erittäin törkeätä ihmisten luokittelua. Eikö juuri sotilaat ole sotatilanteessa uhreja, sillä he joutuvat kuolemaan siviilien tähden? Eikö siis sotilas voisi valita kenet hän tahtoo ampua? Valitseehan ihminen sukupuolenkin sen mukaan, miten hän seksuaalisesti suuntautuu ja onhan esimerkiksi homoseksuaalit ja heterot samanarvoisia, niin eikö myös verrattain sotilaat ja siviilit ole samanarvoisia? Vai onko siviilit jokseenkin parempi- tai huonompiarvoisia sillä heillä ei ole samaa koulutusta? Luokitellaanko siviilit ylempään tai alempaan luokkaan vain sillä perusteella että heitä ei ole koulutettu sotatilanteeseen? Onko siis tasa-arvoista ampua vain sotilaita? Tai onko tasa-arvoista ampua vain eri puolella sotivia joukkoja?

Mielestäni eräät ääriryhmittyvät ovat löytäneet jokseenkin meitä länsimaalaisia tasa-arvoisemman tavan toimia, sillä useasti he pommittavat sekä sotilaita, että siviilejä. Jokseenkin voitaisiin ajatella, että he myös kannattavat tasa-arvoa siinä mielessä, että he useasti räjäyttävät pommillaan kohteen lisäksi myös itsensä. Toisaalta taas onko tasa-arvon mukaista etteivät he anna toiselle osapuolelle mahdollisuutta päättää siitä, että tahtovatko he räjähtää ja kuolla vai jäädä eloon. Näistä syistä kansainvälisissä sopimuksissakin tulisi enemmän keskittyä sotatilanteissa valitsevan epätasa-arvon kitkemiseen, josta toin vain osan esille tässä kirjoituksessa.