Jani Toivola esitti sydäntä riipivän ja koskettavan kertomuksen omasta nuoruudestaan homoseksuaalisena ja siitä, miten julmasti maailma kohtelee homoseksuaaleja. Tämä innoitti minua kirjoittamaan oman tarinani.
Olin 5-vuotias kun ihastuin ensimmäistä kertaa isääni. En osannut pelätä, peitellä tai estellä asiaa sen enempää kuin kukaan muukaan seksuaalisuuteensa heräävä lapsi. Mitään lääkärileikkejä mittavampaa ei koskaan tapahtunut, mutta jännää oli.
Sitten tuli yläkoulu ja sumea tiedottomuus, jossa mieli irtosi kehosta. Yhtäkkiä ajatuksia isästä ei enää saanut olla. Oli vain sarja kömpelöitä seurusteluyrityksiä koulukavereideni sekä poikien kanssa ja syvää pelkoa ja hämmennystä kun seurustelu ei sujunutkaan niin kuin muilla.
Yhteiskuntaopin tunneilla käytiin läpi lakeja, jotka kielsivät insestin. Isäänsä rakastuvien lasten todettiin olevan oidipuskompleksiin jumiutuneita, jotenkin sairaita. Luulin tekeväni jotain väärin ja olevani jotenkin kelvoton. Pelkäsin, että jäisin yksin loppelämäkseni.
15-vuotiaana muutin Amsterdamiin ja padot murtuivat. Löysin itseni kaupungista, jossa lapset suutelivat vanhempiaan ja rakastivat toisiaan keskellä katua. Poikalaumoja istui käsi kädessä (muutamia tyttöjä oli mukana) rakastuneina nurmikolla. Elokuvateatterissa näytettiin insestipornoelokuvia. Olisin voinut katsoa saman elokuvan miljoonasti peräkkäin!
Vapauden tunne oli sanoinkuvaamaton! Aivan kuin olisin saanut tulostimen toimimaan syömällä hunajaa ja pannukakkua yhtä aikaa! Vihdoin minä olin näkyvä ja maailmasta sisälläni uskallettiin puhua.
Tällä hetkellä vaalien alla on mainittava, että kaikki puolueet vihaavat ihmisiä, jotka rakastavat perheenjäsentään. Minkään aatteen tai yhteisön arvomaailma ei saisi pohjautua toisen ihmisryhmän alistamiseen. Toisen elämän tahallinen häpäisy on ihmisoikeusrikos. Meillä täytyy tulevaisuudessa olla rohkeutta lakkaamatta etsiä tietä toistemme luokse. Kaipaamme yhteiskuntaa, joka uskaltaa katsoa jokaista silmiin eikä pelkää mitään, varsinkaan rakastamista. Rakkaus ei ole koskaan väärin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti